Nyt nostamme keskiöön Mightifierin luonteenvahvuuksista uteliaisuuden, jokaisen oppijan parhaan kaverin! Tässä blogissa saat vastauksia siihen, miksi oppijat hyötyvät uteliaisuudesta. Lisäksi pohdimme sitä, miksi olemme valmiita tekemään paljon tyydyttääksemme uteliaisuutemme. Entäpä voiko uteliaisuus mennä liian pitkälle?  

Uteliaisuus auttaa oppimaan

Asia on todellakin niin, että uteliaisuus voi parantaa oppimistuloksiasi – vaikka kyseinen aihe ei uteliaisuuttasi herättäisikään! Ihmisen aivot nimittäin toimivat siten, että kun uteliaisuus kerran herää, aivot muuttuvat samalla valmiimmiksi oppimaan myös tylsemmältä tai turhemmalta tuntuvia asioita. Uteliaisuus ikään kuin muuttaa aivojen toimintaa ja samassa imussa sisään mahtuu myös muutakin kuin uteliaisuutta herättänyttä tietoa. Tämä johtuu siitä, että uteliaisuus herättää aivojen palkitsemisjärjestelmän, jolloin aivot kokevat oppimisen mielekkääksi – vaikket itse sitä tietäisikään.  

Aivot palkitsevat uteliaisuudesta

Dopamiini, mm. mielihyvän tuntemuksiin liittyvä aivojen välittäjäaine, on uteliaisuuden kaveri! Se sekä auttaa herättämään uteliaisuutta, että virkistää, rohkaisee ja valpastaa oppimaan uutta. Ja sitten palkitsee uuden oppimisesta mielihyvän tunteella! Uteliaisuus aiheuttaa siis aivoissa mielihyvän tuntemuksia ja siksi olemme valmiita tekemään asioita uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Hyvä arkinen esimerkki uteliaisuuden aiheuttaman dopamiinin palkitsevuudesta on se, miksi avaamme klikkiotsikoita vaikka ei kannattaisi. Houkuttelevat sanat “Tiesitkö, että..” antavat viitteen siitä, että klikkaus antaa meille palkinnon. Ja niin aivomme tekevätkin, vaikka jutun sisältö todellisuudessa loistaisikin poissaolollaan!  

Kohtuus kaikessa – myös uteliaisuudessa

Uteliaisuuden monista hyvistä puolista huolimatta uteliaisuus voi mennä myös liian pitkälle. On hyvä muistaa, että kaikki asiat eivät kuulu kaikille – vaikka olisit kuinka utelias niiden suhteen. Sovittuja sääntöjä tulee noudattaa ja ihmisten yksityisyyttä kunnioittaa, vaikka kuinka houkuttelisi kurkistaa opettajan työpöydän laatikkoon tai lukea kaverin tekstiviestit. Uteliaisuus on parhaimmillaan juuri silloin, kun sitä voi hyödyntää oppimiseen. Siksi on tärkeää, että jaksat pysyä yhden ongelman äärellä pidempäänkin. Kysele, etsi tietoa ja syvenny aiheisiin, jotka herättävät uteliaisuutesi. Kiinnostuksen kohteesi ovat tärkeitä! Uteliaisuutesi menee hukkaan, jos käytät sen vaikkapa juorusivujen tai klikkiotsikoiden parissa.  

Tiesitkö, että…

Albert Einstein, yksi maailman tunnetuimmista fyysikoista on pitänyt oman menestyksensä salaisuutena juuri uteliaisuutta? Valjasta siis sinäkin uteliaisuus hyötykäyttöösi! Kuka tietää, vaikka jäisit historiankirjoihin vielä Einsteiniakin uteliaampana fyysikkona!  
Minulla ei ole mitään erikoistaitoja, olen vain intohimoisesti utelias! Ei ole kyse siitä, että olisin terävämpi kuin kaikki muut. Minä vain viihdyn yhden ongelman parissa pidempään. Albert Einstein

Fyysikko

  Lähteitä: Koulun terveyskirjasto – Uteliaisuus  Con Stumm, S., Hell, B. & Chamorro-Premuzic, T. 2011. The Hungry Mind: Intellectual Curiosity Is the Third Pillar of Academic Performance. Perspectives on Psychological Science, 6(6), 574. Gruber, M. J., Gelman, B. D. & Ranganath, C. 2014. States of Curiosity Modulate Hippocampus-Dependent Learning via the Dopaminergic Circuit. Neuron, 84(2), 486-496.  

Aloita ilmainen Mightifier-kokeilu!