Select Page

Pedagogisen johtamisen tavoite on mahdollistaa hyvä oppiminen, hyvinvointi ja kasvaminen. Se vaatii sinnikkyyttä, rohkeutta ja aitoa halua kehittää toimintatapoja. Rehtori Pirjo Tornberg Koulumestarin koulusta haluaa olla rakentamassa uudenlaista koulukulttuuria, jossa yhteistyö on voimaa eikä kukaan saa jäädä yksin. Kun ympärillä on erilaisia vahvuuksia pursuava tiimi, saa jokainen loistaa työssään.

 

Yhteistyössä on voimaa!

Pedagoginen johtaminen ei ole pelkästään oppilaitoksen johtajan asia. Se on ennemminkin organisaation yhteinen väline, jonka avulla pyritään saamaan yhteisön potentiaali kokonaan hyödynnettyä sekä tarjota mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen. Etsiessään aidosti yhteisöllistä työyhteisöä, jossa haluttiin kehittää uusia ja erilaisia työskentelytapoja, Pirjo Tornberg päätyi laaja-alaiseksi erityisopettajaksi Koulumestarin kouluun. Koulun silloinen rehtori teki Tornbergiin vaikutuksen sillä, kuinka tämä tunnisti henkilökunnan vahvuuksia ja kannusti käyttämään niitä.

Nykyään Tornberg itse työskentelee Koulumestarin koulun rehtorina ja pyrkii rakentamaan ympärilleen tiimiä, joka on kokonaisuudessa vahva. Henkilökunnan vahvuus on yhteistyötaito, joka on tarpeen sillä opettajat suunnittelevat toimintaansa tiimeissä. Koulun oppilaat pääsevät usein työskentelemään toiminnallisissa ja erilaisissa pedagogisissa ryhmissä. Saman vuosiluokan oppilaat halutaan saada tuntemaan toisensa, ja opetustiimin kaikki aikuiset opettavat sen kaikkia lapsia.

Tornbergin mukaan on tärkeää, että koulu opettaa ratkaisumalleja, joita lapset tarvitsevat koulutaipaleen jälkeenkin: ”Koulu ei ole vaan yksinäinen saareke.  On tärkeä oppimiskokemus, kun oppilaat näkevät opettajien vuorovaikutustilanteita ja ongelmien ratkaisua, joka toimii oppilaille samalla mallioppimisena omaan ryhmässä toimimiseen. Mallioppiminen toimii portaittain ensin rehtorilta opettajille ja siten opettajilta oppilaille.”

 

Yhteisöllinen koulu

Sanotaan, että matkailu avartaa – niin Tornbergillekin kävi myös pedagogisen johtamisen suhteen. Maailmalta palattuaan Tornberg huomasi selvästi suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyyden. Omat asiat hoidetaan luotettavasti, mutta katsetta nostetaan harvemmin omasta navasta toisen silmiin. Tämän asian Tornberg halusi myös Koulumestarin koulussa muuttaa:

”Meidän koulussamme nostetaan katse toisiin ihmisiin – niin aikuisiin kuin lapsiinkin. Katsotaan silmiin ja kysytään mitä kuuluu.”

Toimintakulttuurin muutos oppimisympäristön kehittämiseksi ei koske vain rehtoria ja opettajia. ”Kaikilla koulurakennuksessa työskentelevillä on merkittävä rooli lapsen kehityksessä ja oppimisen mahdollistamisessa. Tämä koskee niin ruokahuoltoa, siistijöitä kuin koulurakennuksen ylläpitoakin. Koko kouluyhteisö tulee valjastaa mukaan”, Tornberg rohkaisee.

Kouluyhteisön kehittäminen vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, mutta tulokset ovat konkreettisia ja arvokkaita. ”Reilun vuoden jälkeen tuloksia alkoi näkyä. Myös vanhemmat ovat kiittäneet hyvästä kehityksestä”, Tornberg kertoo. Kouluyhteisön vahvistuminen näkyi myös koulun avointen ovien päivänä.  Se houkutteli koululle yli 100 huoltajaa, joista monet olivat ottaneet vapaata töistä päästäkseen aktiiviseksi osaksi kouluyhteisöä.

 

Luottamus mahdollistaa kehityksen

Jotta opettajat voivat tehdä työtä oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi, on opettajien itsekin voitava hyvin. Koulumestarin koulussa henkilökunnan hyvinvoinnin tukeminen lähtee siitä, että opettajat ymmärtävät, että johto on oikeasti kiinnostunut siitä, miten opetus sujuu. Vaikka rehtori myös kouluttaa pedagogisten asioiden suhteen, on tärkeää viedä uuta tietoa myös yhdessä eteenpäin: ”Koitamme yhdessä löytää konkreettisia asioita, jotka ovat hyödyksi opettajien arjessa. Jos ylhäältä päin vain tuo jonkun ajatuksen, ei se välttämättä toimi. On hedelmällisempää pyrkiä osallistamaan henkilökuntaa, jotta opettajat saavat kehittää ideoita, ja innostua edelleen omista ideoistaan.”

Koulumestarin koulussa jokaista rohkaistaan käytäntöjen uudistamiseen. ”Sanon aina, että kaikkea saa kokeilla! Kokeilkaa ensin pienellä porukalla ja jakakaa kokemus muillekin sitten. Jos kokeilu menee pieleen, mietimme yhdessä, miten sitä voidaan kehittää, jotta se saadaan toimimaan”, rehtori Tornberg kertoo. Arvostavan kulttuurin luominen on Koulumestarin koulussa pedagogisen johtajuuden keskiössä. Tavoitteena on, että jokainen työyhteisön jäsen arvostaa jokaisen kollegan työtä.

”Me emme ammu toisten ideoita alas. Haluan aina rohkaista luottamaan työkavereihin. Vaikka itse tekisit mieluummin toisella tavalla, voi toinenkin tapa olla ihan yhtä hyvä,” Tornberg muistuttaa.

Yksi esimerkki koulun onnistuneesta innovaatiosta on opettajien ja oppilaiden yhdessä kehittämä kaverilainaamo. Jos esimerkiksi välitunnin jalkapallopelin joukkueet eivät mene tasan, voi kuka tahansa tulla hakemaan kaverilainaamosta leikkiinsä mukaan koulutetun oppilassovittelijan. Jos kukaan ei tarvitse lainakaveria, lähtevät oppilassovittelijat leikkimään yksin olevien oppilaiden kanssa. ”Olen ylpeä tästä innovaatiosta ja se sai myös tasavallan presidentin myöntämän stipendin”, rehtori Tornberg kertoo.

Onnistunut pedagoginen johtaminen valjastaa kouluyhteisön kehityspotentiaalin käyttöönsä. Ensimmäinen askel on aito halu lähetä kehittämään. Voitaisiinko sinunkin kasvatusyhteisössäsi tehdä valintoja, jotka mahdollistavat entistä paremmin oppimisen ja hyvinvoinnin?

Share This